Työsopimuslaki

Tästä artikkelista löydät tiivistettynä työsopimuslain ydinkohdat. Tämä artikkeli on erinäisiä poimintoja työsopimuslaista ja sisältää vain muutaman pääkohdan. Koko lain kaikkine pykälineen löydät Finlexin sivuilta.

Mikä on työsopimus?

Työsopimus on dokumentti, jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Lakia on noudatettava, vaikka palkasta ei olisi sovittu. Jälkeenpäin voidaan todeta, ettei työtä ollut tarkoitus tehdä ilman korvausta. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Vaikka suullinen sopimus on aivan yhtä sitova kuin kirjallinenkin, on sen todistaminen jälkeenpäin hankalaa. Tästä syystä sopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti siltä varalta, että sovitusta tulee myöhemmin kiistaa.

Jos työsopimuksesta ei käy ilmi seuraavat asiat, on niistä annettava kirjallinen selvitys, jos työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva tai yli kuukauden pituinen määräaikainen. Selvitykseen tarvitaan mm. työn alkamis- ja päättymisajankohta, mahdollinen koeaika, työn tekopaikka, pääasialliset työtehtävä, sovellettava työehtosopimus, työaika ja työstä maksettava palkka.

Työsopimus ei myöskään voi olla ristiriidassa työsopimuslain tai työehtosopimuksen kanssa. Nämä antavat siis työsopimukselle ehdot, joita huonompia ehtoja ei voida työsopimuksessa sopia.

Työsopimuksen kesto

Se on voimassa toistaiseksi, jos ei ole perusteltua syytä tehdä siitä määräaikaista. Jos selviää, että työnantajan aloitteesta on tehty perusteetta määräaikainen työsopimus, solmittua sopimusta tulee kohdella toistaiseksi voimassaolevana työsopimuksena. Määräaikaiselle työsopimukselle on siis aina oltava jokin lain mukainen peruste. Yleisimpiä syitä ovat toisen työntekijän sijaistaminen, työn luonne ja sen kausiluonteisuus. Yrityksen palkatessa pitkäaikaistyöttömän (eli henkilön, joka on ollut vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työtön) voidaan työsopimus solmia määräaikaisena korkeintaan vuodeksi. Määräaikaisia sopimuksia ei voi ketjuttaa loputtomiin, vaan jos työvoimatarve katsotaan pysyväksi, on myös työntekijä silloin oikeutettu toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen.

Koeaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen alussa, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Koeajan pituus voi kuitenkin olla korkeitaan puolet työsopimuksen pituudesta silloin, kun kyseessä on määräaikainen työsopimus. Työnantaja voi pidentää koeaikaa kuitenkin sellaisissa tapauksissa, joissa työntekijä on koeajan aikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan takia pois töistä. Siitä on kuitenkin tehtävä ilmoitus työntekijälle ennen kuin alkuperäinen koeaika päättyy. Vaikka alan työehtosopimuksessa olisi kohta mahdollisesti koeajasta, tulee siitä silti aina erikseen sopia työsopimuksessa. Se ei siis automaattisesti tule voimaan.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman normaalin irtisanomisajan noudattamista. Työnantajan kohdalla tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työsopimuksen purkamisen voi tehdä mistä tahansa syystä. Syy ei saa epäasiallinen, eli esimerkiksi syrjivä, vaan syyn tulee liittyä nimenomaan koeajan alaisen työn suorittamiseen.

Oman työn teettäminen muilla?

Työsopimuksen osapuolet eivät saa siirtää työsopimuksesta johtuvia oikeuksiaan tai velvollisuuksiaan kolmannelle osapuolelle ilman toisen sopijapuolen suostumusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos sinut on palkattu hakkaamaan päätä seinään johonkin organisaatioon, et voi ulkoistaa päänsärkyäsi naapurin Peralle. 

Työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan johtamaan ja valvomaan työtä. Jos tämä kyseinen väliportaan esimies virheellään tai huolimattomuudellaan aiheuttaa työntekijälle vahingon, työnantajan täytyy vastata sen korvaamisesta. Työnantajakaan ei siis voi ulkoistaa omia velvollisuuksiaan toiselle ilman työntekijän suostumista.

Työnantajan yleisvelvoite ja syrjintäkielto

Työnantajan tulee lain mukaan edistää suhdettaan työntekijöihin ja myös työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Työnantajan vastuulla on huolehtia siitä, että työntekijä voi tehdä työtään, vaikka yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutetaan. Työnantajan pitäisi myös edistää työntekijän mahdollisuuksia kehittyä työssään ja edetä urallaan.

Työnantajan on kohdeltava kaikkia työntekijöitä tasavertaisesti, ellei työtehtävät ja työntekijän asema toimi perusteena. Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijää erilaiseen asemaan mm. seuraavissa seikoissa:

  • Ikä
  • Terveydentila
  • Vammaisuus
  • Kansallinen tai etninen alkuperä
  • Kansalaisuus
  • Sukupuolinen suuntautuminen
  • Kieli
  • Uskonto
  • Mielipide
  • Vakaumus
  • Perhesuhteet
  • Ammattiyhdistystoiminta
  • Poliittinen toiminta
  • Muu edeltäviin verrattava syy

Työturvallisuus

Työnantajan on luonnollisesti huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta töissä. Tapaturmia ja terveydellisiä vaaroja tulee ennaltaehkäistä kaikin keinoin.  Jos työntekijä on raskaana ja työ voi olennaisesti vaarantaa hänen tai sikiön terveyttä, työntekijä tulee siirtää muihin sopiviin tehtäviin.

Myös työntekijän on työsopimuslain mukaisesti noudettava edellytettyä huolellisuutta sekä huolehdittava omasta ja muiden turvallisuudesta. Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan työnantajalle heti ne huomattuaan mahdollisista vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa tapaturma- tai sairastumisriskin.

Työnantajan velvollisuus työllistää määräaikaisia, osa-aikaisia ja vuokratyöntekijöitä

Mikäli työnantaja tarvitsee lisää työvoimaa, hänen on ensisijaisesti tarjottava duunia osa-aikaisille työntekijöilleen. Jos uusi työtehtävä edellyttäisi osa-aikaiselta kouluttautumista, sitä tulee järjestää, jos se on kohtuudella mahdollista.

Työnantajan tulee myös ilmoittaa vapautuvista työpaikoista yleisesti yrityksen sisällä. Tämä siksi, että myös heillä, jotka eivät ole vielä toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa olisi mahdollisuus hakea kyseiseen pestiin.

Työntekijän palkka

Jos jostain syystä päädyt sellaiseen duuniin, jota ei koske yleissitova työehtosopimus (10% työpaikoista) sinulle tulee silti maksaa tehdystä työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Vaikka siis palkasta ei olisi sovittu edes työsopimuksessa, tulee silti palkka maksaa. Se, mikä lasketaan tavanomaiseksi ja kohtuulliseksi palkaksi, ei lain mukaan ole määritelty.

Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus sairasloman palkkaan täysimääräisenä, jos työsopimus on kestänyt yli kuukauden. Alle kuukauden kestäneissä työsopimuksissa vastaava korvaus on 50 % palkasta. Sairausajalta ei kuitenkaan voi saada palkkaa, jos työkyvyttömyyden katsotaan johtuneen työntekijän törkeästä huolimattomuudesta tai tahallisesta toiminnasta. Työnantajalla on oikeus saada korkeintaan maksettua sairasajan palkkaa vastaava määrä päivärahana. 

Palkka on oltava työntekijällä käytettävissä sen erääntymispäivänä. Jos erääntymispäivä on sunnuntaina, arkilauantaina tai pyhäpäivänä, on palkka maksettava silloin edellisenä arkipäivänä. Palkka maksetaan työntekijän pankkitilille, käteismaksu onnistuu vain erittäin pakottavasta syystä. Työnantajan vastuulla on palkan maksamiseen liittyvät kulut. Palkan perusteet tulee näkyä jokaisesta palkanmaksusta annetussa laskelmassa. 

Työnteon estyminen

Työntekijällä on oikeus saada täysi palkka myös silloin, kun työnantajasta johtuvasta syystä työtä ei voidakaan tehdä. Työntekijän on kuitenkin oltava ollut tällöin työnantajan käytettävissä sovittuna aikana. Jos työnteko on estynyt työntekijästä ja työnantajasta riippumattomista syistä, kuten työpaikan tulipalosta tai luonnontapahtuman vuoksi, voi työntekijä vaatia palkkaa tekemättömästä työstä enintään 14 päivältä. 

Työntekijän harjoittama kilpaileva toiminta

Kun työntekijä on työsuhteessa hän ei saa tehdä toiselle sellaista työtä, joka vahingoittaa nykyisen työnantajan asemaa markkinoilla. Työntekijä ei myöskään voi käyttää hyödykseen tai paljastaa muille tahoille työnantajan liikesalaisuuksia joissain tilanteissa vielä työsuhteen päättymisen jälkeenkään. 

Työnantajalla on oikeus erittäin painavasta syystä tehdä työntekijän kanssa kilpailukieltosopimus. Tällä sopimuksella voidaan rajata työntekijän mahdollisuuksia työllistyä kilpailevalle yritykselle tai perustaa omaa kilpailevaa yritystä työsopimuksen päättymisen jälkeen. Kilpailukieltosopimus voi olla voimassa korkeintaan 6-12 kuukautta riippuen siitä, saako työntekijä kohtuullisen korvauksen sopimuksen aiheuttamasta riippuvuudesta.

Työsopimuksen päättäminen

Määräaikainen työsuhde päättyy ilman irtisanomista sinä päivänä, kun se työsopimuksen mukaan päättyy. Työsuhde päättyy myös silloin, kun työntekijä siirtyy eläkkeelle, ellei työnantajan kanssa muusta sovita. Myöskään koeajalla ei tarvitse noudattaa irtisanomisaikaa. Toistaiseksi voimassa olevan työnsopimuksen irtisanomisen on oltava aina perusteltua asiallisella ja painavalla syyllä työnantajan puolelta.

Irtisanomisajan pituus riippuu työsuhteen kestosta ja sopimuksesta. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia korkeintaan 6 kuukauden irtisanomisajasta, mutta työntekijän irtisanomisaika ei voi olla työnantajan irtisanomisaikaa pidempi. Työsuhteen kesto vaikuttaa irtisanomisajan pituuteen silloin, kun osapuolet eivät ole siitä erikseen sopineet. Nämä ovat siis yleisiä irtisanomisaikoja. 

Työnantajan irtisanomisaika määräytyy seuraavalla tavalla, jos muusta ei ole sovittu:

  • Korkeintaan vuoden kestäneessä työsuhteessa 14 päivää
  • Korkeintaan 4 vuotta kestäneessä työsuhteessa 1 kuukausi
  • Korkeintaan 8 vuotta kestäneessä työsuhteessa 2 kuukautta
  • Korkeintaan 12 vuotta kestäneessä työsuhteessa 4 kuukautta
  • Yli 12 vuotta kestäneessä työsuhteessa 6 kuukautta

Yleiset irtisanomisajat työntekijälle ovat työnantajaa lyhyempiä.

  • Korkeintaan 5 vuotta kestäneessä työsuhteessa 14 päivää
  • Yli 5 vuotta kestäneessä työsuhteessa 1 kuukausi