Oletko irtisanomassa työsopimuksen? Tarkista sinua koskevat irtisanomisajat. Listasimme sekä työntekijää, että työnantajaa koskevat irtisanomisajat.
Työsopimus irtisanomisaika
Kun työsopimukseen on merkitty irtisanomisaika, sopimus voidaan irtisanoa kumman tahansa sopimusosapuolen toimesta. Työnantajalla ja työntekijällä voi olla sopimuksesta tai työehtosopimuksesta johtuen erilaiset irtisanomisajat. Yleensä työnantajan irtisanoessa työsuhteen, noudatetaan pidempää irtisanomisaikaa. Lain mukaan työntekijän irtisanomisaika ei voi olla työnantajan irtisanomisaikaa pidempi, mutta ne voivat toki olla yhtä pitkät, jos niin työsopimuksessa sovitaan. Lisäksi ajasta voidaan sopia täysin normaalin käytännön ulkopuolisella tavalla, kunhan vain asiasta merkitään sopimukseen. Koska laissa ei ole mitään minimimäärää irtisanomisajalle, voidaan myös sopimuksessa sopia, että irtisanomisaikaa ei käytetä, vaan työsuhde päättyy suoraan irtisanomisilmoituksesta. Tätä ei kuitenkaan voida sopia, jos työehtosopimuksessa on sovittu jotain muuta. Työsopimuslakia eriävällä tavalla irtisanomisajasta sovittaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon lain määräämä irtisanomisajan maksimikesto. Se on kuusi kuukautta, riippumatta työsuhteen kestosta.
Jos työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa ei ole mitään merkintää irtisanomisajasta, käytetään silloin työsopimuslaissa määrättyjä aikoja. Katsotaan seuraavaksi näitä laissa määrättyjä irtisanomisaikoja sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta.
Työntekijän irtisanomisajat
Työntekijöillä irtisanomisajat ovat huomattavasti lyhyemmät kuin työnantajilla. Tämä tarkoittaa sitä, että jos työntekijä haluaa irtisanoa sopimuksensa, voi hän siirtyä nopeammin eteenpäin. Irtisanomisaika työntekijälle on:
- Korkeintaan viiden vuoden työsuhteessa 14 vrk
- Yli viiden vuoden työsuhteessa 1 kk
Työnantajan irtisanomisajat
Työnantajaa koskevat irtisanomisajat ovat työntekijää pidemmät. Tämän on tarkoitus antaa työntekijöille pidempi suoja-aika, jos hän ei haluaisi työstään luopua. Työnantajan irtisanomisaika:
Työsuhteen kesto irtisanomisaika
- Vuosi tai vähemmän 14 vrk
- 1 – 4 vuotta 1 kk
- 4 – 8 vuotta 2 kk
- 8 – 12 vuotta 4 kk
- yli 12 vuotta 6 kk
Määräaikaisen sopimuksen irtisanomisaika
Työsopimuksen irtisanomisaika vaihtelee sopimuksen mukaisesti. Määräaikaisissa työsopimuksissa ei usein ole irtisanomisaikaa laisinkaan, joten silloin työsopimusta ei voi irtisanoa vaan se päättyy, kun määräaika umpeutuu tai sopimuksessa sovittu työ saadaan valmiiksi. Irtisanomisajat koskevat siis käytännössä ainoastaan toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia, mutta myös määräaikaiseen työsopimukseen voidaan kirjata siitä erillinen ehto. Jos siis tätä ehtoa ei sopimuksessa ole, ei määräaikaista työsopimusta voi irtisanoa. Erittäin painavista syistä määräaikainen työsopimus voidaan kuitenkin purkaa.
Miten irtisanomisaika lasketaan?
Irtisanomisaika alkaa seuraavana päivänä irtisanomisilmoituksen tekemisestä ja päättyy irtisanomisajan viimeisenä päivänä. Jos irtisanomisaika on merkitty kuukausina, katsotaan sopimuksen päättymispäiväksi järjestysluvultaan sama päivä. Käytännössä siis 10.10. irtisanottu sopimus kuukauden irtisanomisajalla päättyy 10.11. riippumatta siitä, montako päivää missäkin kuukaudessa on. Poikkeuksena tähän on se, jos loppumiskuukaudessa ei ole järjestysluvultaan vastaavaa päivää. Näin voi olla, kun ilmoitus annetaan 31-päiväisen kuukauden viimeisenä päivänä. Tässä tapauksessa työsopimus päättyy kuun viimeisenä päivänä järjestysluvusta huolimatta.
Koeajan irtisanomisaika
Koeaika on luotu nimenomaan sitä varten, että työntekijän sopivuutta tehtävään voidaan kartoittaa heikommalla irtisanomissuojalla. Tästä syystä siis koeajalla ei noudateta tavallisia irtisanomisaikoja, vaan sekä työntekijä että työnantaja voi irtisanoa sopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Tällöin kuitenkin irtisanomisen syiden on silti oltava lainmukaiset.
Mitä irtisanomisaikana tapahtuu?
Irtisanomisaikana sekä työnantajan että työntekijän velvollisuudet ja oikeudet jatkuvat normaalisti. Irtisanomisajalta maksetaan siis normaalisti palkkaa ja työntekijä on oikeutettu samoihin luontaisetuihin kuin ennen irtisanomisaikaakin. Tietenkin osapuolet voivat sopia, että työntekijän ei tarvitse enää jatkaa työntekoa irtisanomisaikana, mutta työnantajan on silti maksettava palkkaa tältä ajalta. Jos jompikumpi osapuoli rikkoo irtisanomisaikaa, seuraa tästä korvausvelvollisuus toiselle. Työnantajan rikkoessa irtisanomisaikaa, tulee hänen maksaa työntekijälle koko irtisanomisajan palkka. Jos taas työntekijä rikkoo irtisanomisaikaa, eli käytännössä jättää työntekovelvollisuutensa täyttämättä, tulee hänen maksaa koko irtisanomisajan palkkaa vastaava summa työnantajalle. Työnantaja voi myös pidättää tämän määrän työntekijän lopputilistä.
