Työaikalaki

Työaikalaki on työaikaa koskettava yleislaki. Poikkeuksia tietysti on ja säännöksiä aiheesta löytyy esimerkiksi EU:n tieliikenteen ajo- ja lepoaikoja koskevassa asetuksessa, nuorista työntekijöistä annetussa laissa, kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetussa laissa, merityöaikalaissa ja työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetussa laissa.

Työaikalakia sovelletaan julkisella ja yksityisellä sektorilla virka- tai työsuhteessa tehtäviin töihin.

Työaika

Lain mukaan säännöllinen työaika on maksimissaan kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja sellaiset neljäkymmentä tuntia viikossa. Viisipäiväinen työviikko ei kuulu työaikalain sisälle. Tämä tarkoittaa sitä, että töitä voi tehdä myös 6 päivää viikossa jos tuo 40 tunnin viikkomäärä ei ylity.

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana. Laissa on erikseen lueteltu ne yritykset ja työt, joissa työnantaja voi päätöksellään järjestää säännöllisen työajan jaksottaiseksi. Jaksotyössä säännöllinen työaika on joko 80 tuntia kahden viikon tai 120 tuntia kolmen viikon jaksoissa. Teoriassa joku siis voisi tehdä 80 tuntisen viikon, jonka jälkeen seuraava viikko olisi lomaa.

Säännöllisestä työajasta voi kuitenkin tehdä poikkeuksen työehtosopimuksella. Myös työnantajan ja työntekijän välinen sopimus riittää. Säännöllisen työajan on kuitenkin tasoittumisjakson kuluessa tasoituttava keskimäärin enintään 8 tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa.

Ylityöt

Ketään ei voi pakottaa ylitöihin ja työntekijän on annettava suostumus niiden tekemiseen. Ylityötä ei saa teettää enempää kuin 138 tuntia neljän kuukauden aikana ja maksimissaan 250 tuntia vuodessa. Paikallisella tasolla on mahdollista vielä heittää bonusylitöitä, joiden määrä on maksimissaan 80 tuntia vuodessa. Tuohon paikalliseen sopimiseen vaikuttaa kuitenkin 138 tuntia / 4 kk säädös ja sitä ei saa ylittää.

Eli jos työntekijä halutaan tappaa ylitöihin se onnistuu tekemällä 250 lakisääteistä ja 80 paikallisesti sovittua ylityötuntia. Nämä pitää ripotella seuraavasti: Tammikuusta huhtikuuhun tehdään 138 tuntia ja sen jälkeen toukokuusta elokuuhun painetaan toiset 138 tuntia. Loppuvuoden saldoon jää vaivaiset 54 tuntia. Tällä tavalla ylityötunteja on saatu vuoden sisällä yhteensä 330 kappaletta.

Ylitöistä luonnollisesti maksetaan korotettua palkkaa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosenttilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettua palkkaa. Lisäksi viikottaisesta ylityöstä kilahtaa työntekijän pussiin 50 % korotettua palkkaa riippumatta ylityön määrästä.

Vuorokautisen ja viikottaisen ylityön erona on se, että vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää laissa säädetyn vuorokautisen säännöllisen enimmäistyöajan. Viikoittaista ylityötä taas on työ, joka ylittää laissa säädetyn viikoittaisen säännöllisen enimmäistyöajan, mutta ei kuitenkaan ylitä vuorokautista säännöllistä enimmäistyöaikaa.

Hätätyö

Joissain ääritilanteissa työnantaja voi teettää työtä säännöllisen työajan ja ylityön päälle. Hätätyö astuu kuvoihin, kun jokin yllättävä tapahtuma on aiheuttanut tai uhkaa aiheuttaa keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai uhkaa johtaa hengen, terveyden tai omaisuuden menetyksiin. Hätätyötä voi teettää enintään kaksi viikkoa.

Yhteenvetona

Työaikalaki on aika joustava ja se tarjoaa mahdollisuuden erilaisiin työaikajärjestelyihin. Näitä on esimerkiksi liukuvat työajat, osa-aikatyö, osa-aikaeläke ja niin edelleen. Useimpien meidän kohdalla työajoista on sovittu lain kirjaimen ja työehtosopimuksien raameissa. Kannattaa itse  selvittää, mitkä sopimukset koskevat sinun työaikaasi.

Jos haluat olla erityisen tarkka asioista, kannattaa käydä lukemassa Finlexin sivuilta mitä työaikalaki sanoo.

Leave A Response